torstai 31. heinäkuuta 2014

Päiväkodit sukupuolineutraaliuden koelaboratorioina?

Ruotsissa oltiin aikeissa avata kolmisen vuotta sitten sukupuolineutraali päiväkoti, jossa pyritään tietoisesti eroon sukupuolittavista käytännöistä. Tämä tarkoittanee sitä, että tytöille annetaan leikkiaseet ja pojille nuket käteen, tytöt saavat oikeuden pukeutua tylsästi ja poikien valikoimaan lisätään hörselöt ja muut röyhelöt. Päiväkodeissa tämä kielten yhdistäminen voisi mahdollistaa lapsiryhmien yhdistämisen kielirajojen ylitse. Lisäksi lapsia tullaan kutsumaan ystäviksi.

No, leikki sikseen. Aloitteen idea on hyvä ja kaikin puolin kannatettava. Aloitteessa on erinomaista, että lapsille esitetään opetuksessa jo esiopetuksesta alkaen, että maailma on moniulotteinen: siellä on eri näköisiä ihmisiä, jotka ajattelevat eri tavalla ja lähtemällä siitä, että sukupuoli ei saisi olla rajoite.

Nyt olisi mielenkiintoista kuulla kolmen vuoden kokemuksia sukupuolineutraaliudesta sen koelaboratoriossa. Nyt Ruotsissa aiotaan sukupuoliroolit yleisemminkin purkaa siten, että siellä lanseerataan sukupuolineutraali persoonaprononimi hen. Sillä voidaankin korvata täten sekä toisen kotimaisen han ja hon että hän, ja hen voikin olla silta kotimaisten kielten välillä. 

Kieli tietenkin suuntaa ajattelua ja olen sikäli vahvan käsiterealistisen koulukunnan puheaktimies, että ymmärrän kielen suuntaavan myös toimintaa, koska toiminta yleensä on motivoitua, ja motiivit perustuvat tulkintoihin. Miten lapsia aiotaan sitten kutsua näissä päiväkodeissa? Sinä siilitukkainen, krokotiilipaitainen ja silmälasipäinen ystävä kolmas seinästä oikealta päin katsoen? Nimet pitänee lakkauttaa, koska nekin yleensä designoivat jommankumman sukupuolen. Tästä lähtien lapsille annettakoon siis vain sellaisia nimiä kuin Rauni, Vieno ja Kakka-Jakkara ja 3456.

Pahaa pelkään vain, että jos päiväkoti aikoo toimia ulkomaailman suhteen edelläkävijänä ja ei-sukupuolittamisen koelaboratoriona, päiväkodit eivät itse ole tähän valmiit. Ulkomaailmasta en tässä puhu mitään. Eivät ole kätilöt ja neuvolatkaan tähän valmiita, aloille kun yliedustetusti hakeutuu ihmisiä (=naisia), joiden käsitys sukupuolirooleista on varsin perinteinen. Voi tosin olla, että Suomessa ollaan edistyksellisempiä kuin maissa, joissa puhutaan skandinaavisia kieliä, mikäli kieli nyt niin ohjaa toimintaa.

Ollaanko sitten? Ainakin Norjassa kätilöt tuskin huomaavat miehiä, ja heille varataan korkeintaan autokuskin rooli synnytysoppaissa. Toisaalta päiväkodeissa on töissä miehiä varsin yleisesti.

Sukupuoli ainakin kulttuurisena käsitteenä sietääkin tulla ravistelluksi. Ainakin on ihan selvää, että sukupuoli ei palaudu lisääntymiseen ja perherooleihin ja silloin on hyvin hankalaa nähdä sillä mitään yhteyttä myöskään siihen oikeudellis-juridiseen muotoon, millä perhemuoto tavataan meillä Suomessa järjestää.

Tästä seuraa myös se, että on ihan mahdotonta perustella, miksi avioliitto ja heteroseksuaalinen ydinperhe näyttävät olevan synonyymejä. Aloitettakoon sukupuolijärjestelmän purkaminen siis avioliittolainsäädännöstä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti