keskiviikko 1. huhtikuuta 2015

Miksi kristinuskoa kritisoidaan?

Facebook-kaverini seinälle oltiin jaettu taas yksi juttu, jossa kerrottiin kaikista niistä kauheuksista, joita Allahin nimeen vannoen tehdään. Aika paljon vähemmän keskustellaan siitä, mitä kaikkea tehdään silloin kun vannotaan käsi Raamatulla, tai lyödään Raamatulla. Tämä tiedoksi annettakoon heille, joiden mielestä muslimeilta hyväksytään kaikki.

En mielelläni lähtisi tällaiseen keskusteluun, sillä paljon enemmän pitäisi korostaa kaikkea sitä hyvää, mihin uskonto antaa innoitusta. Kyllä meidän yhteiskunnassamme, päätöksenteossammekin, kaipaisi enemmän armoa ja rakkautta, vähemmän sanallisia, kuvallisia tai oikeita polttopulloja. Yleensäkin toisessa pitäisi ensisijaisesti pyrkiä näkemään hyvä.

Tietenkään armo ei ole kristinopin tai minkään muunkaan uskonnollisen suuntauksen monopoli, mutta uskonto on monille ainoa syy muistaa, että on olemassa muitakin tarpeita kuin oman navan.

Miksi kristinuskoa sitten kritisoidaan? Yksinkertaisesti samasta syystä kuin valtaapitäviä instituutioita aina on kritisoitu. Kritiikin kohteeksi joutuminen nyt vaan on vallanpitäjän osa, ja valtiokristillisessä Suomessa on vahvat kristilliset perinteet ja kirkko on monella, huomaamattomallakin tavalla soluttautunut kulttuurisiin käytäntöihimme. Tämä tiedoksi kaikille niille, jotka ihmettelevät, miksi vähemmistöuskontoja suvaitaan, ja kritiikki suuntautuu omaan uskontoon, tai ainakin oman kulttuurin valtauskontoon.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti